Vieraan kielen oppiminen
Puhumme paljon vieraan kielen varhaisen oppimisen tärkeydestä, mutta mitä se todella tarkoittaa, ja onko se edes totta? Tutkimuksessa viitataan usein ns. herkkyysjaksoon kieltenoppimisessa, jonka lapset käyvät läpi ensimmäisten vuosien aikana. Sen ymmärretään tarkoittavan, että lapset oppivat helpommin kuin aikuiset, mutta todellisuudessa on vaikeaa – lähes mahdotonta – verrata eri ikäryhmien oppimisen helppoutta tai vaikeutta.
Ääntäminen on vaikeaa
Ääntämisen ero on kuitenkin selvä. Tutkimukset osoittavat, että kun verrataan vieraan kielen lapsena oppineiden ihmisten ääntämistä aikuisena oppineiden ihmisten ääntämiseen, ensimmäisen ryhmän ääntäminen on selvästi parempaa. Ei näytä olevan selkeää rajaa, missä ero ensimmäisen kerran ilmenee, mutta nuorempi oppimisikä korreloi paremman ääntämisen kanssa.
Teoriassa kuka tahansa voi oppia ääntämään vieraan kielen yhtä hyvin iästä riippumatta, mutta eri ikäryhmät oppivat eri tavoin. Hyvä ääntäminen aikuisopiskelijana vaatii tietoista ponnistelua ja vahvaa motivaatiota, kun taas pieni lapsi oppii ääntämisen matkimisen kautta ilman tietoista ponnistelua. Tällä tavoin väite helposta kieltenoppimisesta pitää paikkansa.
Piano aivoissamme
Toinen näkökulma on, että eri ikäryhmät tunnistavat äänet eri tavoin. Pienellä vauvalla on kyky erottaa kaikki mahdolliset kielen äänet, mutta he menettävät tämän taidon melko nopeasti. Meillä kaikilla on tavallaan syntyessämme täydellinen instrumentti aivoissamme, kuten pianon koskettimet, joka tunnistaa ja toistaa kaikki ihmisäänet. Kun lapsi kuulee vain äidinkielensä äänet, se vastaa vain tiettyjä pianon koskettimia, kun taas toiset jäävät koskemattomiksi.
Kun lapsi oppii vieraan kielen, hän soittaa myös niitä koskettimia, joita ei käytetä äidinkielenään. Jos lapsi on kuullut äidinkieltään vasta vähän aikaa, myös muita näppäimiä voidaan soittaa helposti. Mitä enemmän ääniä soitetaan, sitä helpompi lapsen on myös toistaa ne. Vanhempi oppilas on soittanut vain äidinkielensä koskettimia pitkään ja muut, käyttämättömät näppäimet ovat ruosteisia. Niiden uudelleen soittaminen vaatii paljon enemmän vaivaa ja äänien erottaminen on näin ollen vaikeampaa.
Kuuntelemalla oppii
Puhutun kielen kuuleminen on välttämätöntä ääntämisen oppimiselle. Lapsen on tärkeää kuulla uutta kieltä mahdollisimman paljon, ja mitä monipuolisempi ääntäminen on, sitä helpompi hänen on oppia ymmärtämään eri puhujia. Jokaisella kielellä on omat foneemit, jotka vaikuttavat siihen, miltä kieli kuulostaa. Ominaisuudet, kuten korostus, sävykuviot ja jopa tauot, antavat kielelle selkeän rytmin. Jos uusi kieli tulee samasta kieliperheestä äidinkielen kanssa, sen piirteitä voi olla helpompi omaksua.
Kun lapsi ei vielä osaa lukea tai kirjoittaa, kuulon ja muiden aistien kautta oppiminen korostuu. Kestää hetken ennen kuin kaikki puheen eri vivahteet alkavat olla järkeviä. Yksittäiset sanat ja tervehdykset voivat olla aluksi helpompi tunnistaa ja muistaa. Lapselle on myös mukavampaa toistaa ja harjoitella ryhmässä.
Toistot auttavat oppimisessa
On myös tärkeää muistaa, että lapset ovat ainutlaatuisia oppijoita, varsinkin kun on kyse uuden kielen puhumisesta. Vaikka lapsi ei sano mitään ääneen, hän taatusti oppii. He alkavat puhua uutta kieltä, kun he ovat henkilökohtaisesti siihen valmiita. Oppimisen alkuvaiheessa lasten ääntämisessä on paljon vaihtelua, ja sen “oikeaksi” saamiseksi vaatii paljon motorista harjoittelua ja toistoa.
Ääntäminen on motorista toimintaa, joka vaatii useiden äänijärjestelmän lihasten koordinaatiota. Uusi kieli sitoo aivojen instrumentin käyttämättömien “näppäinten” lisäksi myös käyttämättömiä lihaksia ja harjoittaa huulia ja kieltä uudella tavalla. Opettaja voi tukea sekä uusien äänten tunnistamista että niiden tuottamiseen tarvittavia motorisia taitoja toistolla, riimeillä ja lauluilla sekä peleillä, jotka yhdistävät liikettä, kuten taputusta tai taputtelua kielen rytmiin.
Hyvä kieltenopettaja antaa lasten kuulla monenlaista uutta kieltä ja harjoitella puhetta ja ääntämistä leikin kautta. Muumikielikoulu tekee sen helpoksi tarjoamalla satoja lauluja, riimejä ja tarinoita, joista valita. Palvelu edistää myös aktiivista ääntämisharjoittelua erityisharjoituksilla, joiden avulla lapset voivat äänittää omaa ääntämistään ja verrata sitä natiivin ääntämiseen.
Minnaleena Toivola
PhD in Phonetics V
Kolmas käyttövuosi kohdallani alkaa pian. Opetan valmistavassa luokassa helsinkiläisessä peruskoulussa. Koulumme vahvuus on monikielisyys ja kielitietoinen opetus.
Tehtävänäni on opettaa suomen kieltä ja koulukulttuuria. Oppilaat ovat pääasiassa oppilainani yhden vuoden. Ryhmässäni on 12 oppilasta ja kansallisuuksia ja kotikieliä yhtä paljon. Lukuvuoden aikana ryhmässäni vierailee useimmiten n. 20 oppilasta, kukin oman oppimissuunnitelmansa ja edistymisensä mukaan.
Moomin Language School on minulle ensiarvoinen työkalu. Opetan oppilaat alusta alkaen ”Muumi-varttiin”, kuten sitä itse kutsun nykyään. Teen oppilaille heti oman kuvallisen polun luokkani iPadille. Ihastuttavaa on se, kun ryhmääni tulee uusi oppilas, muut jo hieman harjaantuneemmat opettavat ja ohjaavat uutta tulokasta Moomin käytössä.
Muumi-vartti on valmistavan luokan oppilaille kuin lepotuokio, jossa he saavat työskennellä itsenäisesti. Muumi-peli on huippu siinä, kuinka se etenee kuin juna ja vie lapsen kohti haastavampia sanoja ja lauseita.
Pidän edelleen MoominLS-sovelluksen visuaalista ”lapsellisuutta” hyvänä nykypelien liian realistisen kuva-aineksen joukossa. Kuvat ja sanat ovat paikallaan, ja lapsi voi tehdä tehtäviä paineettomasti ja edetä omaan tahtiin. Tehtävät ovat monipuolisia ja innostavia. Pidän myös pedagogisesti hienona, että tehtävätyypit toistuvat aina aihepiiristä toiseen.
Osio, jossa oppilas pääsee puhumaan ja kuuntelemaan omaa ääntään, tuo tähän peliin sellaisen lisän, joka erottaa tämän pelin ja opetusohjelman muista. Se on mielestäni todella mahtava ominaisuus ja lapsetkin tykkäävät!
Diplomit innostavat isompiakin oppilaita.
Kirjoittanut,
Mia Heinonen, Valmistavan luokan opettaja
Merilahden peruskoulu, Helsinki
Ryhmä kolmevuotiaita harjoittelee piiriin asettumista, omalla paikalla istumista ja samalla ilma väreilee jännittynyttä odotusta. Vihdoin kolmevuotiaatkin saavat aloittaa Moomin Language Schoolin ja opetella englantia. Pikku Myy -nukke kiertää piirissä lapselta toiselle ja jokainen saa kertoa oman nimensä englanniksi tai ruotsiksi.
Sitten pitääkin jo päästä liikkumaan. Ope ottaa rummun käteen ja kysyy, miten lähdetään liikkeelle. ”Kuin karhut”, kuuluu vastaus. Rumpu soittaa karhuille tallustelumusiikkia ja kun rumpu hiljenee, huudetaan yhdessä ”My name is…” ja oma nimi. Sitten ryhmä haluaa leikkiä jäniksiä, hiiriä, kissoja ja käärmeitä, ja vähitellen ujoimmatkin uskaltautuvat huudahtamaan englanniksi oman nimensä. ”My name is…” kaikuu salin täydeltä.
Kolmevuotiaat uutta oppimassa
Kolmevuotias oppii ikätasolleen tyypillisellä tavalla liikkuen, leikkien ja touhuten. Välillä olemme touhunneet pienissä 3-4 lapsen ryhmissä ja toisinaan niin, että koko kolmevuotiaiden joukko on ollut paikalla. Aina ei ehditä (eikä jakseta) kaikkea yhdellä kertaa, vaan opeteltava asia jaetaan kahdelle tuokiolle.
Kun tuokion aiheena ovat erilaisia rakennuksia tarkoittavat sanat, saavat lapset lopuksi valita eniten kotia muistuttavan värityskuvan. Sitten keräännytään pöydän ympärille ja harjoitellaan kynäotetta kieli keskellä suuta. Samalla tarinat pulppuavat värittäjien kertoessa juttuja omista kodeistaan: ”Meidän talo on punainen ja siinä on sininen ovi.” Talon kuva peittyy punaisella värillä. ”Ja tässä pihalla on meidän koira, joo, ja tuossa on äiti, isä ja minä.” Talon eteen ja viereen ilmestyy, niin ikään punaisella värillä, erikokoisia palleroita.
Kaveri vieressä puristaa tiukasti värikynää nyrkissä, värittää ja kertoo samalla tarinaa kotitalonsa hurjasta kohtalosta. Koirat korjaavat kattoa, talo palaa. Savua on maassa, lapsi toteaa ja piirtää viivaa talon ympäri. Sitten paikalle ilmestyy possu nuuhkimaan. Ope tiedustelee, muistavatko lapset, mikä talo on englanniksi. ”House”, kuuluu vastaus. ”Entä koti?”, ope jatkaa tiedustelua. Lapset miettivät, kunnes yksi muistaa, että sehän oli se home. Pöydän ympärillä istujat maistelevat sanaa, ai niin, home.
Kirjoittaja on lastentarhanopettaja ruotsinkielisessä Daghemmet Ågelissa.
Haluaisitko kokeilla Moomin Language Schoolia koulussasi tai päiväkodissasi? Ota yhteyttä tiimiimme täällä.
Lisätietoa palvelusta: www.moominls.fi
Kouvolan kaupunki on valinnut Moomin Language School -materiaalin lasten varhaiseen kielen opetukseen. Materiaalia käytetään nyt kaikissa päiväkodeissa suomen kielen opetukseen maahanmuuttajalapsille, joita on Kouvolassa noin kolmesataa ja myöhemmin suunnitelmissa on laajentaa palvelun käyttö myös englannin opetukseen.
Kouvola on kokeillut varhaiskasvatusyksiköissään jo kahden vuoden ajan Moomin Language School -menetelmää. Kyseessä on digitaalinen materiaali, jonka avulla lapsi oppii vierasta kieltä. Keinoina käytetään leikkiä ja pelillisyyttä.
– Lapsi kokee hienoja hetkiä, kun hän pystyy ilmaisemaan itseään siten, että tulee ymmärretyksi ja leikkiminen muiden lasten kanssa sujuu entistä paremmin. Vähitellen puhekieli alkaa kehittyä kohti luku- ja kirjoitustaitoa, joka luo pohjaa myöhemmälle oppimiselle koulussa ja opiskelussa. Arvot, säännöt sekä sosiaaliset tavat sisäistetään suurimmaksi osaksi kielen avulla, Kuusisto kertoo. Yksi kiinnostava havainto palvelua Kouvolassa pilotoitaessa on ollut se, että täysin suomenkieliset lapset, joilla on lieviä puhevaikeuksia, ovat myös hyötyneet palvelusta.
Palvelu toimii osana päiväkodin ja koulun arkea. Kielinä on tällä hetkellä suomi ja englanti. Sanoja, fraaseja sekä kielen rakenteita harjoitellaan menetelmän avulla monipuolisesti useamman kerran viikossa. Moomin Language School -palvelun tuottaa kotimainen opetusteknologia-alan yritys Playvation Oy, jonka Suomen jakelukumppaneina ovat Promentor Solutions Oy ja Abilita Oy.
– Kokemukset ovat olleet hyviä, joten päätimme ottaa palvelun pysyväksi toimintamalliksi käyttöön kaikissa päiväkodeissa. Ensin sitä hyödynnetään opetettaessa suomea niille lapsille, joille suomi on vasta toinen kieli. Myöhemmin olemme kaavailleet palvelun käyttöä englannin kielen opetuksessa, varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto kertoo.
Lisätiedot:
Kouvolan kaupunki, varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto, p. 020 615 7224
Promentor Solutions Oy / Moomin Language School, Co-Founder Juha Telkkinen, p. 0400 440 443
Promentor Solutions Oy on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa monipuolisia kielikoulutuspalveluja yrityksille, julkishallinnolle ja oppilaitoksille. Promentorilla on yli 30 vuoden kokemus digitaalisesta kielenopetuksesta. Nykyisin Promentorin valikoimaan kuuluu lisäksi digitaalinen kielenopetusmateriaali lapsille, Moomin Language School, joka on tarkoitettu päivittäiseen kielen harjoitteluun päiväkoteihin ja kouluihin.
Kouvola on noin 86 000 asukkaan kaupunki Kymenlaaksossa. Vuonna 2009 kuusi kuntaa liittyivät yhteen ja muodostivat uuden Kouvolan, jossa kaupunki ja maaseutu elävät rinnatusten. Alueen läpi mutkitteleva Kymijoki palvelee maailman suurimpiin kuuluvia metsäteollisuuden yrityksiä ja antaa seudun väestölle työtä ja oman leimansa maisemaan. Kouvola on merkittävä junien risteysasema, ja matka Kouvolasta pääkaupunkiseudulle taittuu junalla reilussa tunnissa.
