Valmistavan luokan opettajan mietteitä Moomin Language Schoolista!
Kolmas käyttövuosi kohdallani alkaa pian. Opetan valmistavassa luokassa helsinkiläisessä peruskoulussa. Koulumme vahvuus on monikielisyys ja kielitietoinen opetus.
Tehtävänäni on opettaa suomen kieltä ja koulukulttuuria. Oppilaat ovat pääasiassa oppilainani yhden vuoden. Ryhmässäni on 12 oppilasta ja kansallisuuksia ja kotikieliä yhtä paljon. Lukuvuoden aikana ryhmässäni vierailee useimmiten n. 20 oppilasta, kukin oman oppimissuunnitelmansa ja edistymisensä mukaan.
Moomin Language School on minulle ensiarvoinen työkalu. Opetan oppilaat alusta alkaen ”Muumi-varttiin”, kuten sitä itse kutsun nykyään. Teen oppilaille heti oman kuvallisen polun luokkani iPadille. Ihastuttavaa on se, kun ryhmääni tulee uusi oppilas, muut jo hieman harjaantuneemmat opettavat ja ohjaavat uutta tulokasta Moomin käytössä.
Muumi-vartti on valmistavan luokan oppilaille kuin lepotuokio, jossa he saavat työskennellä itsenäisesti. Muumi-peli on huippu siinä, kuinka se etenee kuin juna ja vie lapsen kohti haastavampia sanoja ja lauseita.
Pidän edelleen MoominLS-sovelluksen visuaalista ”lapsellisuutta” hyvänä nykypelien liian realistisen kuva-aineksen joukossa. Kuvat ja sanat ovat paikallaan, ja lapsi voi tehdä tehtäviä paineettomasti ja edetä omaan tahtiin. Tehtävät ovat monipuolisia ja innostavia. Pidän myös pedagogisesti hienona, että tehtävätyypit toistuvat aina aihepiiristä toiseen.
Osio, jossa oppilas pääsee puhumaan ja kuuntelemaan omaa ääntään, tuo tähän peliin sellaisen lisän, joka erottaa tämän pelin ja opetusohjelman muista. Se on mielestäni todella mahtava ominaisuus ja lapsetkin tykkäävät!
Diplomit innostavat isompiakin oppilaita.
Kirjoittanut,
Mia Heinonen, Valmistavan luokan opettaja
Merilahden peruskoulu, Helsinki
Saga Arola
The effect of Moomin Language School on children’s English skills was studied in Tampere, Finland, during the academic year of 2018-2019. The study was part of the 6Aika – The Smart Learning Environments for the Future project1.
Two groups of children – one consisting of preschoolers and the other of first graders – took part in a digital vocabulary test first in November 2018 and then in January 2019 after a period of learning with Moomin Language School. A follow-up test was conducted in May 2019 to see how well children had retained the learned vocabulary and to gauge their motivation for learning English with Moomin Language School. In May 2019, children also took part in a communicative test with two researchers.
Statistically significant results
The English skills improved for all children who took part in the study. Moreover, children remembered the learned material still in the follow-up test. The increase in the children’s vocabulary knowledge was statistically significant, meaning that the results are likely to apply to Moomin Language School’s learning results in general and not only to the children who participated in the study.
At the end of the study period, the first graders rated their motivation to learn English with Moomin Language School. The majority of them enjoyed learning with Moomin Language School, and most also felt that they had learned English with the application and wanted to learn more English.
Desire to communicate
In the communicative test, most first graders were able to reply verbally to the questions and the rest communicated non-verbally for example by nodding. The preschoolers were somewhat shyer with the communicative test, which can at least in part be attributed to their age and the test situation.
The researchers were positively surprised that the children were willing and able to communicate in English despite previous studies having showed that there’s often little to no speech production in the foreign language after a similar period of early foreign language learning. After all, most children go through a silent period at the beginning of their language learning journey.
Study design
The foreign language skills of young children are often difficult to test because most language tests require reading and writing skills. This quasi-experimental study was one of the few that are not based on text.
The digital test consisted of 32 words shown as pictures with accompanying voice recording. The tested words were chosen from the material that the children would cover by the January 2019 posttest. In the communicative test, children interacted individually with two researchers, one of whom only spoke English. In the test, children needed to understand the learned vocabulary in sentences rather than as individual words, follow instructions given in English and answer the English-speaking researcher’s questions verbally or non-verbally.
The children in both groups used the Moomin Language School learning application 3-4 times a week for seven months at most, from November 2018 to May 2019. Additionally, the kindergarten group used Moomin Language School’s playful lessons once a week, while the first graders had a few introductory lessons of English – not related to Moomin Language School – in spring 2019.
1 https://www.oppimisenuusiaika.fi/the-new-era-of-learning
Ryhmä kolmevuotiaita harjoittelee piiriin asettumista, omalla paikalla istumista ja samalla ilma väreilee jännittynyttä odotusta. Vihdoin kolmevuotiaatkin saavat aloittaa Moomin Language Schoolin ja opetella englantia. Pikku Myy -nukke kiertää piirissä lapselta toiselle ja jokainen saa kertoa oman nimensä englanniksi tai ruotsiksi.
Sitten pitääkin jo päästä liikkumaan. Ope ottaa rummun käteen ja kysyy, miten lähdetään liikkeelle. ”Kuin karhut”, kuuluu vastaus. Rumpu soittaa karhuille tallustelumusiikkia ja kun rumpu hiljenee, huudetaan yhdessä ”My name is…” ja oma nimi. Sitten ryhmä haluaa leikkiä jäniksiä, hiiriä, kissoja ja käärmeitä, ja vähitellen ujoimmatkin uskaltautuvat huudahtamaan englanniksi oman nimensä. ”My name is…” kaikuu salin täydeltä.
Kolmevuotiaat uutta oppimassa
Kolmevuotias oppii ikätasolleen tyypillisellä tavalla liikkuen, leikkien ja touhuten. Välillä olemme touhunneet pienissä 3-4 lapsen ryhmissä ja toisinaan niin, että koko kolmevuotiaiden joukko on ollut paikalla. Aina ei ehditä (eikä jakseta) kaikkea yhdellä kertaa, vaan opeteltava asia jaetaan kahdelle tuokiolle.
Kun tuokion aiheena ovat erilaisia rakennuksia tarkoittavat sanat, saavat lapset lopuksi valita eniten kotia muistuttavan värityskuvan. Sitten keräännytään pöydän ympärille ja harjoitellaan kynäotetta kieli keskellä suuta. Samalla tarinat pulppuavat värittäjien kertoessa juttuja omista kodeistaan: ”Meidän talo on punainen ja siinä on sininen ovi.” Talon kuva peittyy punaisella värillä. ”Ja tässä pihalla on meidän koira, joo, ja tuossa on äiti, isä ja minä.” Talon eteen ja viereen ilmestyy, niin ikään punaisella värillä, erikokoisia palleroita.
Kaveri vieressä puristaa tiukasti värikynää nyrkissä, värittää ja kertoo samalla tarinaa kotitalonsa hurjasta kohtalosta. Koirat korjaavat kattoa, talo palaa. Savua on maassa, lapsi toteaa ja piirtää viivaa talon ympäri. Sitten paikalle ilmestyy possu nuuhkimaan. Ope tiedustelee, muistavatko lapset, mikä talo on englanniksi. ”House”, kuuluu vastaus. ”Entä koti?”, ope jatkaa tiedustelua. Lapset miettivät, kunnes yksi muistaa, että sehän oli se home. Pöydän ympärillä istujat maistelevat sanaa, ai niin, home.
Kirjoittaja on lastentarhanopettaja ruotsinkielisessä Daghemmet Ågelissa.
Haluaisitko kokeilla Moomin Language Schoolia koulussasi tai päiväkodissasi? Ota yhteyttä tiimiimme täällä.
Lisätietoa palvelusta: www.moominls.fi
Kouvolan kaupunki on valinnut Moomin Language School -materiaalin lasten varhaiseen kielen opetukseen. Materiaalia käytetään nyt kaikissa päiväkodeissa suomen kielen opetukseen maahanmuuttajalapsille, joita on Kouvolassa noin kolmesataa ja myöhemmin suunnitelmissa on laajentaa palvelun käyttö myös englannin opetukseen.
Kouvola on kokeillut varhaiskasvatusyksiköissään jo kahden vuoden ajan Moomin Language School -menetelmää. Kyseessä on digitaalinen materiaali, jonka avulla lapsi oppii vierasta kieltä. Keinoina käytetään leikkiä ja pelillisyyttä.
– Lapsi kokee hienoja hetkiä, kun hän pystyy ilmaisemaan itseään siten, että tulee ymmärretyksi ja leikkiminen muiden lasten kanssa sujuu entistä paremmin. Vähitellen puhekieli alkaa kehittyä kohti luku- ja kirjoitustaitoa, joka luo pohjaa myöhemmälle oppimiselle koulussa ja opiskelussa. Arvot, säännöt sekä sosiaaliset tavat sisäistetään suurimmaksi osaksi kielen avulla, Kuusisto kertoo. Yksi kiinnostava havainto palvelua Kouvolassa pilotoitaessa on ollut se, että täysin suomenkieliset lapset, joilla on lieviä puhevaikeuksia, ovat myös hyötyneet palvelusta.
Palvelu toimii osana päiväkodin ja koulun arkea. Kielinä on tällä hetkellä suomi ja englanti. Sanoja, fraaseja sekä kielen rakenteita harjoitellaan menetelmän avulla monipuolisesti useamman kerran viikossa. Moomin Language School -palvelun tuottaa kotimainen opetusteknologia-alan yritys Playvation Oy, jonka Suomen jakelukumppaneina ovat Promentor Solutions Oy ja Abilita Oy.
– Kokemukset ovat olleet hyviä, joten päätimme ottaa palvelun pysyväksi toimintamalliksi käyttöön kaikissa päiväkodeissa. Ensin sitä hyödynnetään opetettaessa suomea niille lapsille, joille suomi on vasta toinen kieli. Myöhemmin olemme kaavailleet palvelun käyttöä englannin kielen opetuksessa, varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto kertoo.
Lisätiedot:
Kouvolan kaupunki, varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto, p. 020 615 7224
Promentor Solutions Oy / Moomin Language School, Co-Founder Juha Telkkinen, p. 0400 440 443
Promentor Solutions Oy on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa monipuolisia kielikoulutuspalveluja yrityksille, julkishallinnolle ja oppilaitoksille. Promentorilla on yli 30 vuoden kokemus digitaalisesta kielenopetuksesta. Nykyisin Promentorin valikoimaan kuuluu lisäksi digitaalinen kielenopetusmateriaali lapsille, Moomin Language School, joka on tarkoitettu päivittäiseen kielen harjoitteluun päiväkoteihin ja kouluihin.
Kouvola on noin 86 000 asukkaan kaupunki Kymenlaaksossa. Vuonna 2009 kuusi kuntaa liittyivät yhteen ja muodostivat uuden Kouvolan, jossa kaupunki ja maaseutu elävät rinnatusten. Alueen läpi mutkitteleva Kymijoki palvelee maailman suurimpiin kuuluvia metsäteollisuuden yrityksiä ja antaa seudun väestölle työtä ja oman leimansa maisemaan. Kouvola on merkittävä junien risteysasema, ja matka Kouvolasta pääkaupunkiseudulle taittuu junalla reilussa tunnissa.
Ruotsin teollisuuskaupungissa Göteborgissa toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset lapset oppivat Moomin Language Schoolilla suomea, mummon ja ukin kieltä. Kielikoulun mahdollistaa Götanmaan Kalevalaisten projekti ”Lisää suomea”, jolle on myönnetty suomenkielisten vähemmistöalueiden valtiontuki.
Pian viisivuotias Tilda on yksi niistä kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisista lapsista, jotka nyt opettelevat mummin kieltä suomea Muumin kielikoulussa Göteborgissa. Tilda ei ennen Muumin kielikouluun osallistumista osannut kuin muutaman sanan suomea.
Mikä on Tildan mielestä kivointa Muumin kielikoulussa ja mitä hän on siellä oppinut?
Tildasta on parasta, että hän oppii ainakin vähän mummon kieltä. Hän on oppinut, että suomen sana mummo voi tarkoittaa sekä äidinäitiä (ruotsiksi mormor) että isänäitiä (farmor).
Myös Tildan serkku Frans osallistuu Muumin kielikouluun. Frans, joka aikoo isona poliisiksi, on oppinut, että suomessa ja ruotsissa on paljon samoja sanoja kuten helikopteri ja poliisi. Siksi on helppoa huutaa apua Suomessa, jos sitä tarvitsee. Voi huutaa ”Apua, apua poliisi!”
Tämän blogin kirjoittaja on Tildan ja Fransin mummo Kirsti, joka saapui Göteborgiin 1970-luvun alussa samaan aikaan kun monet muutkin suomalaiset muuttivat Ruotsiin. Teollisuuskaupunki Göteborg veti varsinkin 60-ja 70 -luvuilla puoleensa siirtolaisia sekä Suomesta että monista muista maista. Göteborgissa oli aina pulaa työvoimasta joko Volvolla, SKF:llä tai kaupungin suurilla telakoilla.
Göteborgissa Kirstistä tuli sosiologi ja tutkija. Osa hänen tutkimuksestaan on kohdistunut siirtolaisten ja pakolaisten tilanteeseen. Nykyisin Kirsti on eläkkeellä ja toimii tällä hetkellä Götanmaan Kalevalaisten varapuheenjohtajana. Götanmaan Kalevalaiset on Suomessa perustetun Kalevalaisten Naisten Liiton jäsenyhdistys, joka järjestää erilaista kulttuuritoimintaa Göteborgissa. Yhdistyksen jäsenet ovat myös useiden vuosien ajan tukeneet monenlaista lastentoimintaa ja esimerkiksi lukeneet satuja ruotsinsuomalaisille lapsille.
Göteborgissa asuu nykyisin noin 22 000 toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaista, joista puolet on lapsia. Suurin osa heistä asuu Linne-Majornan kaupunginosassa Göteborgin keskustassa sekä Lundbyssä Hisingissä. Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä, ja Göteborg on yksi Ruotsin monista suomen kielen hallintoalueista, joilla tarkoitetaan suomenkielisiä vähemmistöalueita. Tämä antaa kunnan ruotsinsuomalaisille asukkaille oikeuksia, jotka perustuvat kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä säädettyyn lakiin. Se antaa hallintoalueisiin kuuluvien kuntien asukkaille oikeuden suomenkieliseen esikoulutoimintaan ja vanhusten huoltoon sekä oikeuden asioida kunnan viranomaisten kanssa suomeksi. Hallintoalueeseen kuuluvalle kunnalle myönnetään vuosittain valtiontukea, jota eri yhdistykset ja muut toimijat voivat puolestaan hakea kunnalta esimerkiksi ruotsinsuomalaisen kulttuurin ja suomen kielen edistämiseen.
Lisää suomea -projekti
Götanmaan Kalevalaiset hakivat ja saivat valtiontukea Göteborgin kunnalta projektiin, jonka tarkoituksena on tukea suomen kielen edistämistä 3-9 -vuotiaiden ruotsinsuomalaisten lasten parissa ja etsiä uusia metodeja lasten kielen oppimiseen. Projektin nimeksi tuli ”Lisää suomea”, ja se lähti käyntiin marraskuussa 2017. Ensimmäisenä vuonna projektissa järjestettiin luovaa toimintaa lapsille yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Projektin puitteissa keskusteltiin ja kokoustettiin siitä, mitä toimintaa Göteborgissa on lapsille, mitä metodeja lasten kielen oppimiseen on ennen käytetty ja mitä uusia metodeja voitaisiin käyttää. Puhuttiin mm. kielikylvyistä, joita monet tutkijat suosittelevat, ja siitä, miten niitä voisi käyttää ruotsinsuomalaisten lasten parissa. Sen jälkeen projektissa tutustuttiin ajankohtaiseen tutkimukseen kaksikielisyydestä sekä uusiin lasten kielenoppimismetodeihin. Projektissa etsittiin myös metodeja, jotka oli kehitetty kielenoppimiseen internetissä. Netistä löydettiin satuja, lauluja ja muuta luovaa toimintaa sekä suuri määrä erilaisia kielikursseja. Monet niistä olivat kuitenkin vain sanojen oppimista eivätkä ne perustuneet tutkimukseen taikka alan asiantuntijoiden tietoon lasten kielen oppimisesta.
Keskusteluissa kävi muun muassa ilmi, että yhdistysten ja muiden toimijoiden on vaikea saada mukaan toimintaan niitä 3-9 -vuotiaita toisen ja kolmannen sukupolven lapsia, joilla on suomalaiset juuret, mutta jotka eivät puhu suomea tai puhuvat sitä vain vähän. Monet näistä lapsista kuitenkin haluaisivat oppia suomea! Niinpä projektissa alettiin etsiä metodia, jota voisivat käyttää sekä lapset, jotka jo osaavat vähän suomea, että lapset, jotka eivät osaa sitä yhtään.
Yhteistyö Muumin Language Schoolin kanssa
Kattavimmaksi koettu ohjelma, Moomin Language School, löytyi netin kautta. Palvelua käyttävät jo tuhannet lapset Suomessa. Valinnan ratkaisi se, että ohjelma on kehitetty yhteistyössä kasvatusasiantuntijoiden ja kieltenopettajien kanssa ja että se on digitaalinen ja pelinomainen oppimissovellus. Muita tärkeitä syitä valintaan oli, että Moomin Language School jäljittelee lasten luonnollista kielenoppimista, lukutaitoa ei tarvita ja lapsi voi opetella kieltä itsenäisesti 5–10 minuuttia joka arkipäivä. Samat sanat toistuvat peleissä aina viikon ajan, minkä jälkeen siirrytään uuteen teemaan. Hyvää palvelussa on myös se, että ohjelma kehittää lasten luovuutta ja itsetuntoa, minkä uskotaan tukevan ruotsinsuomalaisten lasten kieltä ja identiteettiä myönteisellä tavalla.
Maaliskuussa 2018 projektissa aloitettiin yhteistyö Playvationin Moomin Language Schoolin kanssa ostamalla 20 lapselle kuusi kuukautta kestävä oikeus osallistua ohjelmaan. Mahdollisuudesta osallistua projektiin ilmoitettiin mm. Facebookin ja yhteistyökumppanien Ruotsin kirkon suomalaisen lastentoiminnan sekä Göteborgin suomalaisten lasten kerhon kautta. Facebookin kautta levinnyt tieto johti kyselyihin Moomin Language Schoolista joka puolelta Ruotsia, vaikka osallistuminen projektiin oli mahdollista vain Göteborgissa asuville lapsille.
Alusta alkaen projektissa haastavaa on ollut se, että ohjelma on lähinnä kehitetty ja tarkoitettu päiväkoteihin ja muuhun ryhmätyöhön, jossa lapset tapaavat toisiaan päivittäin ja jossa heillä on opettaja, vaikka lapset sitten käyttävätkin peliä itse tai vanhempiensa avulla kotona. Siksi projektiin yritettiin saada mukaan kahta suomenkielistä päiväkotia Göteborgissa, mutta siinä ei silloin onnistuttu. Siksi ohjelman kokeilu oli pakko aloittaa sellaisten lasten ja vanhempien kanssa, jotka eivät tunne eivätkä tapaa toisiaan eivätkä Kirstiä, josta tuli ensimmäisen ryhmän vetäjä. Kirstin rooli on lähinnä ollut informoida vanhempia projektista ja auttaa heitä pääsemään alkuun ohjelman kanssa. Suurin vastuu siitä, että lapset käyttävät ohjelmaa on siis jäänyt vanhemmille. Vanhempiin on oltu yhteydessä joko sähköpostitse tai puhelimitse, ja Kirsti on myös tavannut vanhempia kaupungilla ja auttanut heitä.
Jotta mukaan saataisiin myös lapsia, jotka tuntevat toisensa ja tapaavat toisiaan, päätettiin pian projektin ensimmäisessä osassa tarjota seitsemän paikkaa Göteborgin suomalaiselle lasten kerholle. Kerhon kanssa oli tehty hyvää yhteistyötä projektin aikana ja järjestetty yhdessä luovaa toimintaa lapsille. Kerhoon kuuluvat lapset tapaavat toisiaan joka lauantai ja ovat siten tuttuja toisilleen. Siksi kerhon vetäjällä Ninalla oli parempi mahdollisuus toimia opettajan roolissa ja seurata lasten etenemistä.
Mikä on suomen kielen projektin tulevaisuus?
Kun maaliskuussa 2018 haettiin kunnalta varoja projektin jatkoon ja uusiin paikkoihin, mietittiin sitä, miten opettajan rooli saataisiin paremmin mukaan projektiin. Kun kunta sitten myönsi lisää varoja, toukokuun lopussa otettiin yhteyttä esikoulun opettaja Laura Paasioon, joka oli hiljattain aloittanut Göteborgin kaupungin kiertävänä lastentarhanopettajana ja suomen kielen lähettiläänä. Laura vierailee viikoittain päiväkodeissa ja perhepäivähoitopaikoissa, joissa käy toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia lapsia ja leikkii, laulaa ja askartelee heidän kanssaan suomeksi. Suomen kielen vahvistamisen lisäksi kiertävän esikouluopettajan tarkoitus on luoda myönteistä kuvaa suomen kielestä, vahvistaa ruotsinsuomalaisten lasten identiteettiä ja käsitystä siitä, että on hienoa osata montaa kieltä. Lisäksi Lauran vierailut herättävät muidenkin lasten kiinnostuksen Suomen kieleen ja kulttuuriin.
Lauralta kysyttiin, voisiko hän käyttää Muumin kielikoulua yhtenä metodina työssään. Laura piti ajatuksesta, ja hiljattain hänelle perustettiin oma 14 lapsen ryhmä. Tähän ryhmään kuuluu useita pieniä lapsiryhmiä, jotka käyvät eri päiväkodeissa ja jotka Laura tapaa kerran viikossa. Laura kertoo, että lapset, jotka ovat päässeet käyntiin ohjelman käytössä, ovat tulleet iloisina ja ylpeinä sanomaan hänelle, että nyt hekin käyttävät Moomin Language Schoolia. Laura kokee, että ohjelma tukee hänen työtään ja että ohjelman myötä lapset ovat entistä innostuneempia oppimaan lisää suomea.
Nyt Göteborgissa on siis käynnissä neljä eri ryhmää: kaksi ryhmää, joissa lapset ja vanhemmat eivät tapaa ja tunne tosiaan eivätkä vetäjää, ja kaksi ryhmää, jossa lapset tuntevat toisensa ja vetäjän (opettajan) ja tapaavat toisiaan kerran viikossa. Projektiin osallistuvilla lapsilla on kirjava tausta suomen kielen osaamisessa. Osalla lapsista molemmat tai jompikumpi vanhemmista puhuu lapsille suomea, ja osalla lapsista isovanhemmat puhuvat jonkin verran suomea mutta vanhemmat eivät.
Kaikki nyt projektissa ohjelmaa käyttävät lapset ovat pilottiryhmiä, joiden jälkeen arvioidaan projektin tulokset ja pohditaan, miten ja missä muodossa ohjelman käyttöä voidaan jatkaa. Toiveena tietysti on, että ohjelman käyttö leviää Göteborgissa ja saa jatkuvuutta, sillä tarvetta riittää.
Ota yhteyttä meihin!
Götanmaan Kalevalaiset, Kirsti Kuusela, varapuheenjohtaja, kipe.kuusela(at)gmail.com
Moomin Language School, Moominls.fi, info(at)moominls.fi
Edellisessä blogikirjoituksessaan Pia Staff ja Mia Julin-Lumio Daghemmet Ågelista kertoivat Moomin Language Schoolin toiminnasta päiväkodissa yleisesti. Nyt he avaavat lisää leikkituokioiden järjestämisestä heidän päiväkodissaan.
Leikkituokio on aloitettu aina samalla tavalla. Lapset ovat asettuneet piiriin istumaan suuren ryhmähuoneen lattialle ja Pikku Myy -nukke on esitellyt itsensä sanomalla ”My name is Lilla My”, minkä jälkeen nukke on kulkenut piirissä lapselta toiselle ja jokainen lapsi on esitellyt itsensä englanniksi. Tämän jälkeen ohjaaja on toivottanut lapset tervetulleeksi ja suihkuttanut lapsia kuvitteellisella ”kielisuihkulla”. Seuraavaksi on siirrytty päivän aiheeseen, kuitenkin siten, että tuokion aikana on sekä kerrattu vanhaa että opittu uutta.
Lauluja ja rumpujen pärinää
Olemme jokaista Moomin Language School -tuokiota varten kehitelleet toiminnallisia tehtäviä, joiden avulla oppituokioiden valmiita runkoja on rikastettu. Tuokioiden aikana on usein leikitty esimerkiksi KIM-leikkiä, jonka avulla uusia sanoja on kerrattu ja toisteltu. Tuokioissa on käytetty instrumentteja rytmittämään lauluja ja myös erilaiset liikunnalliset leikit ovat osoittautuneet toimiviksi, kun uusia lauluja tai sanoja on harjoiteltu.
Esimerkiksi kun aiheena olivat liikettä kuvaavat sanat, leikkivät lapset leikkiä, jossa he saivat vuorotellen toimia ohjaajana, joka näyttää eri liikkeitä kuvaavia kortteja ja toisten piti sanoa englanniksi vastaava sana, kuten ”walk” tai ”jump” ja lähteä liikkumaan kuvan osittamalla tavalla. Seuraavassa vaiheessa otettiin rumpu esiin. Lapset saivat edelleen toimia vuorotellen kuvakortin valitsijana, mutta nyt kuvakortti näytettiin vain ohjaajalle, joka soittamalla rumpua kuvaili rytmiä. Lapset saivat arvata vaikkapa rytmin ”jump!”. Jos arvaus osui oikeaan, antoi ohjaaja merkin ja lapset saivat lähteä hyppimään. Lopuksi lapset saivat sekä valita kortteja että soittaa rumpua. Ohjaaja sai osallistua leikkiin ja arvuutella rummun kuvaamia sanoja lasten kanssa.
Moomin Language Schoolin materiaaliin sijoitetut laulut ovat olleet lasten mieleen ja niitä on laulettu ahkerasti kevään aikana. Lapset halusivat päiväkodin kevätjuhlassa esittää kaikki leikkituokioiden aikana oppimansa laulut. Kaikkien erityinen suosikkiloru ”Banana Split” sai säestyksen seitsemän rummun voimalla.
Englanninkielinen satuhetki
Yhdessä tuokiossa oli kertomus tytöstä, joka näkee unta, että kaikki talon tavarat katoavat. Tarina kerrottiin lapsille ensiksi englanniksi, minkä jälkeen se käännettiin ruotsiksi, ja kerrottiin vielä uudelleen englanniksi. Olimme valmistelleet tuokiota varten ison piirustuspaperin, johon oli piirretty tytön talon huoneineen mutta ilman kalusteita. Lapset jaettiin pienryhmiin, ja jokaiselle ryhmälle annettiin huone, johon he saivat piirtää huonekalut. Lopuksi käytiin huoneet läpi ja kerrattiin sanastoa englanniksi ja ruotsiksi. Talo ripustettiin seinälle, mikä mahdollisti opitun kertaamisen.
Kielen oppimista liikunnan avulla
Kapteeni käskee -leikki, eläinten joogatunti ja muut liikuntaleikit, joissa yhdistyvät uuden asian harjoitteleminen ja haltuun ottaminen, liike ja oman toiminnan ohjauksen hallitseminen ovat osoittautuneet toimiviksi apuvälineiksi leikkituokioissa. Niin ikään draamalliset harjoitteet, kuten esimerkiksi kauppaleikki, ovat olleet mukavia mausteita englannin alkeiden oppimisen tiellä. Lapset ovat myös innokkaasti keräilleet erilaisia leluja, joita on voitu käyttää leikissä.
Jooga, jossa eri-ikäisten lasten motoriset valmiudet tulevat selvästi esille, on ollut mainio tapa opetella uusia eläinlajeja englanniksi. Koska leikkituokioon tarkoitetut sanat eivät olleet täysin samoja kuin erilaiset eläimen nimeä kantavat jooga-asanat, saimme keksiä uusia liikkeitä ja opetella sanoja, joita leikkituokion rungossa ei ollut. Ensin lapset asettuivat kieli keskellä suuta vaikkapa kirahvin asanaan, ikätason sallimalla taidolla. Tämä asana tehtiin erikseen kummallakin puolella kehoa, ja kun asento oli valmis, sanottiin kirahvi-sana englanniksi. Kun kissan asana oli valmis, äänneltiin kuin kissa ja lopuksi mietittiin, maukuvatko englantilaiset kissat eri tavoin kuin suomalaiset kissat.
Yllä olemme kuvanneet muutamia esimerkkejä siitä, mitä olemme leikkituokioiden aikana tehneet. Toivottavasti kokemuksemme olivat kiinnostavaa ja hyödyllistä luettavaa!
Haluaisitko kokeilla Moomin Language Schoolia koulussasi tai päiväkodissasi? Ota yhteyttä tiimiimme täällä.
Lisätietoa palvelusta: www.moominls.com
